Nämä edesmenneen Presidentti Koiviston sanat ovat nyt olleet mielessä useasti: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Elämässä tapahtuu kaikenlaista, meille kaikille. Yleensä melkein kaikkeen löytyy ratkaisu, jokin ulospääsy tai lohtu. Tässä maailman tilanteessa on vaikea löytää sanoja, joilla voisi helpottaa oloa tai lohduttaa. Meitä kaikkia painaa suuri huoli ja pelko.
Hyökkäys Ukrainaan ei oikeastaan ollut yllätys, mutta jotain niin järkyttävää, ettei sitä halunnut uskoa tapahtuvaksi. ”Että kaikki käy hyvin” on tietenkin mahdollista, mutta ehkä vasta suuressa, kauas tulevaisuuteen antavassa kuvassa. Elämän maisemassa on kuitenkin jotain hyvääkin, sillä vastakkainasettelu ei hallitse vaan yhteisöllisyys, myötätunto, avunanto, huolenpito ja hellyys tarjoavat valoisampaa kuvaa.
Tässä meidän Pro Sophien toimintaympäristössä on luonnollisesti erityinen huoli sairaalakoulujen oppilaista. Heillä on taakkaa jo entuudestaan. Miltä lapsista tuntuu? Miten koulussa puhutaan ja tuetaan, jos pelottaa? Me emme voi paljon, mutta aina jotakin. Oikeastaan korona-aikanakin olemme voineet tukea niin koulun oppilaita kuin henkilöstöäkin monella tavalla. Itse uskon siihen, että itsessään jokin pieni juttu voi avata jonkin ison merkittävän asian.
Yhtä pientä juttua, koulun kirjaston Lukunurkkausta, olemme suunnitelleet Pro Sophiessa jo parin vuoden ajan, mutta koronan vuoksi toteutus on siirtynyt. Juuri nyt aikuisten ohjailema lukunurkkaus tarinoineen olisi paikallaan.
Esimerkiksi kirjan Kuka lohduttaisi Nyytiä pohjalta syntyvää keskustelua voi tulevaisuudessa olla luotsaamassa yhdistyksemme ”lukukummi” yhteistyössä Sophien koulun aikuisten kanssa. Toivon, että esteet poistuvat ja saamme lukunurkkauksen käyntiin mahdollisimman pian. Pienikin konkreettinen teko tuntuu tärkeältä ja hyvältä.
Koululaisten toiveen mukaisesti yhdistys on tilannut myös tälle vuodelle HS:n Lasten Uutiset- sanomia. Lasten omista uutisistakin löytyy varmaan tärkeää tietoa koululaisille. Lisäksi kevään pieniä-suuria asioita on mm. Sophien kevätretki Nuuksioon, mikä on jo toteutunut matka-avustuksellamme. Suunnitteilla on parhaillaan School breaks-musiikkipaja, jonka toteutumista yhdistys tukee.
Kymmenen vuotta sitten, tarkemmin 7. marraskuuta 2012, oli yhdistyksemme perustamiskokous. Taas kerran on todettava ajankulun mystisyys. Nämä 10 vuotta mennä hurahtivat hyvinkin täyteisinä. Hyvillä mielin voi muistella, miten pienesti aloitimme. Tänä päivänä voimme varsin säntillisesti jo suunnitella isompiakin tukitoimia ja enenevässä määrin tukemme yltää kaikkiin Suomen sairaalakouluihin.
Syksyllä toivon mukaan voimme kaikki yhdessä juhlistaa yhdistyksen tasavuosia ja saavutuksia.
Ihan huikean jännittäviä ovat tulevat Euroviisut! The Rasmus lähtee edustamaan Suomea Italiaan ja yhtyeessä uutena jäsenenä on ihana Emppu, Emilia Suhonen, Sophie Mannerheimin koulun erityisopettaja. Koulun apulaisrehtori Pia Paakkari kuvaili tilannetta näin:
”Emilia on virkavapaalla tämän lukuvuoden loppuun uuden pestinsä vuoksi. Hän on superihana opettaja ja on koronankin aikana tuonut musiikillista iloa niin yhteisöömme kuin oppilaillekin. Eräskin isompi ja pienempi nassikka on hiljentynyt kuuntelemaan Emilian kitaransoittoa ja päässyt Emilian oppiin opiskelemaan soittoa. Kannustamme koko koulun voimin The Rasmuksen Euroviisuihin ja Euroviisuvoittoon!” Tähän kannustukseen on todella helppo yhtyä.
Kaikenlaista tuntuu olevan. Koko tunneskaala on käytössä – niinhän se elämässä välillä on.
Toivotaan, että kaikki käy hyvin! Aurinkoista kevättä rakkaat sophielaiset, pärjätään.
Pirjo-Riitta
puheenjohtaja